Kooste tasa-arvoteemasta

01.11.2017 – Intersukupuolisuus.fi

Is - logo - blogiin-01-01Jokaisella ihmisellä on oikeus olla omaa sukupuoltaan ja ilmaista sitä. Tasa-arvolaki turvaa myös siten intersukupuolisen ihmisen oikeudet liittyen sukupuolen yhdenvertaiseen kohteluun.

Tasa-arvolain tarkoitus on on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Lisäksi laki velvoittaa viranomaisia, työnantajia ja opetusta sekä koulutusta järjestäviä tahoja ennaltaehkäisemään syrjintää tavoitteellisesti.

Vuonna 2015 tasa-arvolakiin lisättiin säännökset, joiden tarkoituksena on ehkäistä syrjintää myös sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella. Määritelmässä todetaan, että lakia sovelletaan vastaavasti syrjintään joka perustuu siihen, että henkilön fyysiset sukupuolta määräävät ominaisuudet eivät ole yksiselitteisesti miehen tai naisen. Täten tasa-arvolain tarkoitus on suojella myös intersukupuolisia ihmisiä syrjinnältä ja edistää heidän oikeuksiaan sukupuolten välisten tasa-arvoisen kohtelun näkökulmasta.

Tasa-arvolaki kieltää sekä välittömän että välillisen sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvän syrjinnän, sekä seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan häirinnän. Häirinnällä tarkoitetaan esimerkiksi henkisen tai fyysisen koskemattomuuden loukkaamista sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella. Tämä voi ilmetä myös käytöksenä, jolla luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.

Tasa-arvolaki ottaa kantaa myös työelämässä tapahtuvaan syrjintään ja sen ehkäisyyn, sekä velvoittaa virkamiehiä, oppilaitoksia ja muita julkistahoja aktiivisesti toimimaan tasa-arvon edistämiseksi. Tämä tarkoittaa, että intersukupuolisille tulee lain mukaan taata tasa-arvoiset oikeudet myös näiden elämän osa-alueiden suhteen.

Tasa-arvovaltuutetun tehtävä on pysyä hereillä

26.10.2017 – Intersukupuolisuus.fikuvajuttuun

Tiedättekö, miltä tuntuu kun aina pitää piilotella? Tiedättekö, millaista on kun pitää valita, tekeekö jotain tärkeätä vai onko avoimesti oma itsensä? Kun pitää valita, onko oudon kiinnostuksen kohde vai vakavasti otettava toimija. On iso vastakohta monille kokemuksille kun aina silloin tällöin voi olla avoimesti oma itsensä, tehdä tärkeitä asioita, nauraa spontaanisti – olla tavallisesti. Tällaiseen tilanteeseen havahduin istuessani tasa-arvovaltuutetun toimistossa ylitarkastaja Minna Lundell-Kiurun ja tiedottaja Päivi Ojanperän kanssa.

Juttuhetki oli nauruntäyteinen, leppoisa tilanne vaikka puhuttiin isoista ja vakavista asioista. Lyhyessä ajassa puhuttiin tasa-arvovaltuutetun roolista, tasa-arvolain mahdollisuuksista, syrjinnän ennaltaehkäisystä, yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja historiastakin. Tällä kertaa ei puhuttu juurikaan lasten kokemasta kosmeettisesta sukuelinkirurgiasta ja hormonihoidoista, eikä paljon päivitelty. Puhuttiin siitä, mitä voi tehdä ja millaisia toiveikkaita merkkejä on näkyvissä siihen suuntaan, että täällä olisi helpompi olla omanlaisenaan.

Tuli vaan mieleen, että vitsi, miten paljon onnellisempi tää kaikkien maailma olisi, jos ei olisi normatiiviset odotukset niin kahlitsevia, että ihmisten täytyy koettaa täyttää jotain ja tulee leimatuksi, jos ei täytä tai halua täyttää niitä odotuksia”
-Päivi Ojanperä

Tasa-arvovaltuutettu on tehnyt työtä sukupuolivähemmistöjen aseman parantamiseksi Suomessa. Työssä on tuotu esiin ihmisoikeus- ja perusoikeusnäkökulmaa. Laissa on syrjinnän kielto sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella sekä velvoite ennaltaehkäistä syrjintää. Tasa-arvovaltuutetun rooli on sidottu toimivaltaan, se on viranomainen joka valvoo tasa-arvolain noudattamista. ”Meillä on edelleen yhteiskunnallisia tasa-arvokysymyksiä, joissa on olennaista se miten naiset ja miehet isoina ryhminä vertautuvat toisiinsa. Tämä on kuitenkin aika uusi tiedostaminen, että kaikki eivät ole yksiselitteisesti miehiä tai naisia”, sanoo Minna Lundell-Kiuru. Hän puhuu siitä, miten lakitekstinä moninaisuus on vähän ongelmallinen asia. Vähitellen ihmiset alkavat ymmärtää sanamuotoja sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu samalla tavoin ja lukiessaan ymmärtävät näiden kohtien erityisesti liittyvän transihmisiin ja intersukupuolisiin. Laissa nämä eivät suoraan tule esiin ja esimerkiksi on epäselvää monille, että sukupuolivähemmistöt kuuluvat tasa-arvolain piiriin ja seksuaaliseen suuntautumiseen kuuluvat asiat yhdenvertaisuuslain piiriin. ”Lain pääasia on se, että siellä on se syrjinnän kielto. Lain olemassaolo jo ennaltaehkäisee syrjintää”, sanoo Lundell-Kiuru.

Intersukupuolisten syrjinnässä ei ole kysymys pääasiassa identiteetin takia syrjinnästä vaan aikaisista ja vähän myöhemmistä kirurgisista toimenpiteistä ja hormonihoidoista, joihin ei ole suostumusta henkilöltä itseltään tai selkeätä terveyteen liittyvää perustetta. Tasa-arvolaki kieltää syrjinnän sukupuolen takia, mutta se ei ole taho, joka voi estää huonoa kohtelua esimerkiksi lääketieteen saralla. Lundell-Kiuru kuvaa tasa-arvotyötä: ”Meidän lausunnoissa onkin monta kertaa todettu, että syrjintä on vaan osa eikä tasa-arvoon päästä syrjinnänkiellolla. Monet asiat ovat yhteiskunnallisia, joita pitäisi ratkoa politiikan keinoin, antamalla resursseja ja kouluttamalla henkilökuntaa eri paikoissa”. Päivi Ojanperän mielestä tärkein vaikuttamiskeino on antaa tietoa laista ja vaikuttaa yhteiskunnallisella tasolla tiedottamalla, mitä sukupuolista ja tasa-arvosta ajatellaan ja tehdä intersukupuolisten asiaa tunnetummaksi. Viranomaisyhteistyön hän mainitsee yhdeksi tärkeimmistä keinoista. ”Meidän pitää pysyä hereillä siitä, milloin on tärkeää vaikuttaa ja saada aikaan muutosta. Tärkeätä on nähdä ne potentiaaliset tilanteet, jolloin jotkut jäävät ulkopuolisiksi ja näkymättömiksi. Meidän velvollisuus on tuoda esiin sitä, että todellisuudessa ei ole olemassa mitään dikotomista maailmaa, missä ihmiset elää. Siihen voi meidän käytettävissä olevilla keinoilla antaa oman panoksensa. Perinteiset systeemit ovat enemmistön mukaan mietittyjä ja joskus se on järkevääkin, mutta silloin kun se ei ole välttämätöntä ja se ei tekisi näkyviksi kaikkia ihmisiä, silloin siihen pitää puuttua”, hän sanoo. 

Syrjinnän ehkäisy tulisi ottaa huomioon työpaikkojen ja oppilaitosten suunnitelmissa. Tasa-arvovaltuutettu on pyrkinyt työllään vähentämään sitä näkymättömyyttä ja syrjintää, jota sukupuolivähemmistöihin kuuluvat henkilöt kohtaavat. Tietoisuutta on lisätty mm. tekemällä selvitys sukupuolivähemmistöjen asemasta sekä järjestämällä aiheesta seminaari viranomaisille. Intersukupuolisuuteen liittyen yhteyksiä on järjestöjen kanssa ja tasa-arvovaltuutetun toimiston henkilökunta on saanut koulutusta intersukupuolisuudesta. ”Meidän työllä pyritään siihen, että yleinen ymmärrys lisääntyisi opetus- ja kasvatuspuolella ja työelämässä ja tulisi tietoisuuteen, että on muutakin kuin nainen ja mies. Mietimme millaista koulutusta tarvittaisiin, että se ymmärrys lisääntyisi. Tämä vaikuttaa suoraan oppilaiden ja työntekijöiden hyvinvointiin”, sanoo Ojanperä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemässä uusimmassa kouluterveyskyselyssä oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa mahdollista pojan ja tytön lisäksi rastittaa kohta ”muu”. Tämä on tärkeä askel ja iso uudistus tutkimuksessa, jota tietysti halutaan toistaa samanlaisena ja vertailukelpoisena. Paljon tietoa jää saamatta, ehkä monilta kokonaan vastaamatta kyselyyn, jos tuntuu, ettei kuulu kohderyhmään. Yhdenvertaisuusvaltuutetun, tasa-arvovaltuutetun ja THL:n yhteistyö kouluterveyskyselyn parissa on tuottanut tulosta. Kyselyn alustavien tulosten mukaan eniten syrjivää kiusaamista ovat kokeneet ne, jotka ovat identifioituneet muuksi kuin tytöksi tai pojaksi. ”Meillä oli yhdenvertaisuusvaltuutetun kanssa intuitio, että lasten täytyy kouluterveyskyselyssä saada valita muutakin kuin tyttö tai poika. Tämä muutos tehtiin niitä varten, jotka vihdoin saa laittaa oman rastinsa sinne. Ja kun heti tuli näkyväksi se meidän intuition mukainen tieto, se tuntui tosi hyvältä. On selvästi nähtävissä, että tämä oli merkityksellistä ja tuo jo näkyväksi sitä, mikä muuten jää näkymättömäksi”, kertoo Ojanperä.

Monet ihmiset ovat kiinnostuneita erilaisten ihmisten kokemuksista ja muun muassa intersukupuolisten lasten kohtelusta ja intersukupuolisten aikuisten elämästä ja haluavat tietää ja oppia. Nyt on hyvä hetki tuoda näitä ajatuksia esiin. Aika tuntuu olevan oikea. Minna Lundell-Kiuru ja Päivi Ojanperä puhuvat siitä, miten tavalliset kansalaiset haluavat edistää yhteiskuntaa, jossa olisi enemmän tilaa, hyväksyntää ja ymmärrystä. Ihmisillä on paljon enemmän rohkeutta ottaa kantaa ja sanoa, että jokin asia, joka ei itseä suoraan kosketa on päivänselvästi väärin. Syrjittyjen ryhmien ei tarvitsekaan enää puhua ainoastaan itse itsensä puolesta.

Intersex Awarenes Day 26.10.2017

24.10.2017 – Intersukupuolisuus.fi

Is - logo - blogiin-01-01

Torstaina on kansainvälinen intersukupuolisten päivä, Intersex Awarenes day. Intersukupuolisuus.fi – tiimi nostaa viikon ajan esiin sekä tasa-arvolain että lapsenoikeuksien sopimuksen kohtia, joissa eritoten puhutaan intersukupuolisten ihmisten oikeuksista. Nämä nostot löydät www.facebook.com/Intersukupuolisuus.fi/ sivulta.

Intersukupuolisuus.fi – tiimi on vapaaehtoisvoimin toimiva yhteisö, jonka tavoitteena on nostaa esiin intersukupuolisten ääni puhuttaessa intersukupuolisten hyvinvoinnista sekä edistää vertaistoiminnan kehittymistä. Tiimi on tätä varten kaksi vuotta sitten avannut nämä sivut sekä Facebook sivuston.

Mikäli sinua kiinnostaa osallistua intersukupuolisten vertaistoimintaan, ota yhteyttä vertaistoiminnan ohjaajaan juha.kilpia@aktuaali.fi.

Vertaisuudesta hyvinvointia – intersukupuolisuuden päivän mietteitä

5.11.2016 – Intersukupuolisuus.fi
Is - logo - blogiin-01-01
Julkaisemme viikko Intersex Awareness Day päivän jälkeen mainion kirjoituksen päivän herättämistä pohdinnoista. Vertaisuudessa on voimaa.

Kuluneen viikon aikana on elämään mahtunut monenlaisia tunteita; jännitystä, kauhua, hysteeristä itkua, yhtä hysteeristä naurua, väsymystä, innostusta, tyhjyyden tunnetta ja ylitsevuotavia tunteita.
Viisitoista vuotta sitten olin alkanut miettiä, että ehkä olisi ihan mukava jutella jollekin, jolla on sama Periferinen Androgeeniresistenssi kuin minulla. Ajattelin silloin, että en minä ole kokenut mitään erikoista tai merkittävää, eikä minusta oikein tunnukaan kunnolla miltään, mutta katsotaan nyt ja kokeillaan.
Nyt viisitoista vuotta myöhemmin huomaan, että tuon seurauksena upposin kaulaani myöten yhdistystoiminnan ja kansalaisvaikuttamisen maailmaan. Minulle on vahingossa tullut ura kouluttajana ja kokemusasiantuntijana, tukihenkilönä ja jonkinlaisena hanslankarina is-asioissa.
Olen oppinut olemaan itselleni kiltimpi. En enää säti (yhtään niin paljon) itseäni siitä, etten tee enemmän, osaa paremmin tai jaksa enempää. Tuntuu paljon tärkeämmältä miettiä sitä, kuinka tasapainoiselta ja hyvältä olo tuntuu kuin sitä, mitä on saanut aikaan ja montako projektia on kesken.
Minulla on vertaisia intersukupuolisia. Voin luottaa siihen, että kun tulee joku iso tai pieni asia, joka tuntuu ja jota on tarvetta jakaa muiden kanssa, voin jakaa sen ja tulla ymmärretyksi. Minun ei edes tarvitse itse tietää, miksi minusta tuntuu joltain tai mihin se tunne liittyy. Saan ottaa asian puheeksi ja olla niin vajavainen ja surkea kuin vain olenkin. Ja muut ymmärtävät. He osaavat sanoa jotain fiksua, mukavaa ja lohduttavaa ja olosta tulee paljon parempi. Joko silloin tai myöhemmin saattaa oivaltaa, mikä logiikka tämän olon taustalla on ja silloin selittämättömien ja outojen tuntemusten määrä elämässä vähenee ja olen paljon kokonaisempi.
Minulla on läheisiä, joille voin olla minä kaikilla tavoin kuin olen olemassa, minun ei tarvitse sensuroida itseäni. Olen onnekas. Minulla on perhe ja sukulaisia, jotka tukevat, välittävät ja kuuntelevat kykyjensä mukaan ja ovat halukkaita oppimaan uutta. Minulla on ystäviä, jotka välittävät ja tsemppaavat ja mitä ilmeisimmin pitävät minusta sen vuoksi, millainen olen eikä sen vuoksi, mitä teen. Aina kun uskallan (ja uskallan yhä useammin) kertoa epämääräisistä, keskeneräisistä ajatuksista ja oloista, niin kohtaan ainakin jonkinlaista ymmärrystä: vähimmillään (ja ehkä tärkeimmillään) se on sitä, että vaikka ei ihan ymmärretä, mitä oikein tarkoitan, niin annetaan hyväksyntä minulle ja ajatuksentyngilleni. Mikään ajatus tai tuntemus ei ole mitätön ja monesti ääneen sanomalla kuulee paremmin, mitä tunteet yrittävät viestittää itselle.
Minä en ole koskaan aikuisena voinut paremmin. Minä en ole koskaan saanut olla enempää minä. Olen intersukupuolinen, muusikko, lukutoukka, fyysikko, täti, sisarus, henkilö, muumifani ja ties mitä muuta. Saan olla kaikkea, mitä olen, mutta minun ei ole pakko olla mitään.
Hyvää kansainvälistä intersukupuolisuuden hyväksymisen päivää 2016. Kiitos kaikille jotka ovat olleet kanssani näinä vuosina.
– kirjoitti Terhi –

End violence and harmful medical practices on intersex children and adults, UN and regional experts urge

26.10.2016 – Intersukupuolisuus.fi

Is - logo - blogiin-01-01

 

Intersex Awareness Day – Wednesday 26 October 2016

Ryhmä YK:n asiantuntijoita ja kansainvälisiä ihmisoikeusasiantuntijoita vaatii lopettamaan intersukupuolisiin lapsiin ja aikuisiin kohdistuvan väkivallan ja vahingolliset lääketieteelliset toimenpiteet.
End violence and harmful medical practices on intersex children and adults, UN and regional experts urge

Kätilöliiton kannanotto intersukupuolisten lasten hoidosta

4.5.2016 – Intersukupuolisuus.fi

Is - logo - blogiin-01-01Kätilöliitto on julkaissut 3.5.2016 Kätilöpäivillä Turussa kannanottonsa intersukupuolisten lasten hoidosta.

 

 

INTERSUKUPUOLISEN LAPSEN TULEE ITSE SAADA MÄÄRITELLÄ SUKUPUOLENSA

Kautta aikojen kaikissa kulttuureissa on syntynyt lapsia, joiden sukupuolta on vaikea määritellä. Kyse on intersukupuolisuudesta. Se on synnynnäinen tila, jossa yksilön fyysiset sukupuolta määrittelevät ominaisuudet eivät ole yksiselitteisesti miehen tai naisen. Jatka lukemista Kätilöliiton kannanotto intersukupuolisten lasten hoidosta

ETENEn kannanotto intersukupuolisten lasten hoidosta

5.4.2016 – Intersukupuolisuus.fi

Is - logo-01Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta (ETENE) on neuvoa antava neuvottelukunta, jonka tehtävänä on käsitellä sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä eettisiä kysymyksiä, antaa niistä lausuntoja ja suosituksia sekä seurata alan kansallista ja kansainvälistä kehitystä. ETENE on omasta aloitteestaan ottanut käsiteltäväkseen intersukupuolisia lapsia koskevat hoitokäytännöt terveydenhuollossa.

Kannanoton pääset lukemaan täältä.

Intersukupuolisuus.fi – tiimi ETENEN kuultavana

5.2.2016 – Intersukupuolisuus.fi

Is - logo - blogiin-01-01Intersukupuolisuus.fi – tiimi sai kutsun osallistua valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan ETENEn kokoukseen 28. tammikuuta. ETENE on tekemässä selvitystä intersukupuolisten lasten hoitokäytännöistä Suomessa. Tavoitteena on käydä keskustelua tulevaisuuden hoitokäytäntöjen yhtenäistämisestä, tarpeettomien toimenpiteiden vähentämisestä ja välttämisestä, ja lapsen oikeusturvan ja ihmisoikeuksien toteuttamisesta.

Intersukupuolisuus.fi – tiimistä paikalla oli kaksi henkilöä kertomassa intersukupuolisten ihmisten omista kokemuksista suomalaisessa hoitojärjestelmässä. Lisäksi Intersukupuolisuus.fi – tiimi kirjoitti oman lausunnon hoitokäytänteistä, joka jaettiin kaikille kokouksessa läsnäolijoille. Se on ohessa luettavana. Jatka lukemista Intersukupuolisuus.fi – tiimi ETENEN kuultavana

Nimellä ja kasvoilla – ehkä joskus

11.12.2015 – Intersukupuolisuus.fi

Is - logo - blogiin-01-01Sivuston rakentaminen lähti liikkeelle vertaisryhmätoiminnasta. Vertaisryhmässä kuulluksituleminen laajeni ajatukseksi kertoa siitä muillekin, perustaa sivusto, jonka kautta muut saavat tietoa ja ehkä joillekin se on vastaus yksinäisyyden ja erilaisuuden kokemuksiin, ehkä tie toisten pariin. Suomenkielisen tiedon olemassaolo auttaa sekä intersukupuolisia että heidän läheisiään, jotka haluavat lisätä tietoaan ja ymmärrystään. Ryhmän tarkoituksena on tarjota tila käsitellä omia kipeitä, vaiettuja, iloisia, surullisia – kaikenlaisia kokemuksia. Ryhmässä voi jakaa kokemuksia toisten samassa asemassa olevien ihmisten kanssa, tulla kuulluksi ja kuulla toisia, löytää voimia omien intersukupuolisuuteen liittyvien kysymysten kanssa.

Ehkä haluaisit tietää, keitä sivuston takana on. Jatka lukemista Nimellä ja kasvoilla – ehkä joskus