Usein kysytyt kysymykset

Täältä löydät usein intersukupuolisuuteen liittyviä usein kysyttyjä kysymyksiä. 
Kuinka yleistä intersukupuolisuus on?

Intersukupuolisuus ei ole aina täsmällisesti diagnosoitua. Asiantuntijat eivät myöskään ole yksimielisiä intersukupuolisuuden määrittelystä eikä kaikkialla kerätä tilastotietoa intersukupuolisista henkilöistä. Arviot liikkuvat yhdessä intersukupuolisessa 1500 tai 2000 syntynyttä kohti. On paljon enemmän vastasyntyneitä, joilla on jonkinlaisia sukupuolielinten variaatioita. Jotkut näistä tulevat esiin myöhemmin elämän aikana.

Mistä tietää onko intersukupuolinen?

Intersukupuolisten ihmisten ei yleenä tarvitse etsiä todistusaineistoa – heidän kehonsa on selkeä todiste. Heiltä puuttuu kohtu, munasarjat, kivekset tms., mitä yleensä ihmisillä on, heillä on arpia sukuelimissä tai alavatsassa. Jotkut intersukupuoliset ihmiset ovat ’unohtaneet’ aikaiset leikkaukset eivätkä välttämättä osaa yhdistää hormoonihoitoa intersukupuolisuuteen, koska eivät ole saaneet riittävää tietoa ja heitä on saaettu pieninä kieltää puhumasta hoidoista ja tilastaan.

Milloin intersukupuolisen lapsen olisi saatava tietoa sukupuolestaan?

Intersukupuolisten lasten ja heidän vanhempien on tärkeätä saada rehellistä ja täsmällistä tietoa intersukupuolisuudesta ja mahdollisuudesta ammattiapuun (tarpeelliseen lääketieteelliseen apuun ja keskusteluapuun) ja erityisesti vertaistukeen.

Mitä vikaa on siinä, miten intersukupuolisia on perinteisesti kohdeltu?

1950-luvulla ryhmä lääkäreitä Johns Hopkins Universityssä Yhdysvalloissa päätyi siihen, että intersukupuolisten lasten sukupuolen määrittäminen tulee tehdä madollisimman aikaisin, jotta lapset kasvaisivat uskottaviksi (ja heteroseksuaalisiksi) tytöiksi ja pojiksi. Heidän uskomuksensa mukaan jokaisesta lapsesta voidaan tehdä “oikea” tyttö tai poika saamalla keho näyttämään “oikealta” ajoissa – ennen puolentoista vuoden ikää – ja saamalla lapset ja heidän vanhempansa uskomaan määritettyyn sukupuoleen.

Lääkärit olivat sitä mieltä, että lapsille tulisi kertoa ikätasoisella tavalla heidän intersukupuolisuudestaan. Silti käytännössä monet lääketieteen edustajat valehtelivat potilaille tai eväsivät  aktiivisesti hoitohistorian. Toimintamalli levisi muihin maihin ja kirurgit suorittivat kosmeettisia sukupuolielinten leikkauksia intersukupuolisille lapsille ilman heidän suostumustaan olettaen, että tämä on välttämätöntä ja hyödyllistä. Endokrinologit muokkasivat potilaiden hormonitoimintaa tavoitteenaan saada potilaiden kehot muuttumaan (esimerkiksi siksi, että keho näyttäisi seksuaalisesti “normaalilta”).

Mikä tässä mallissa ei toimi?

Potilaille valehteleminen tai tiedon pimittäminen on epäeettistä. Potilaat kärsivät fyysisesti ja psyykkisesti toimenpiteistä, mutta myös siksi, että saivat lääkäreiltä kuvan itsestään, että ovat niin outoja, että edes lääkärit eivät pysty kertomaan totuutta heidän kehoistaan.

Käytetyt sukupuolielinten “standardit” ovat olleet epäloogisia ja loukkaavia. Esimerkiksi pojat, joiden penikset olivat lääkäreiden mukaan pieniä, muutettiin tytöiksi, Jos taas tytöllä on lääkärin mukaan liian suuri klitoris, leikataan edelleen tervettä kudosta pois

Ei ole todistusaineistoa siitä, että lapset, jotka kasvavat ilman sukupuolielinten leikkausta olisivat psykologisesti huonommassa kunnossa kuin he, jotka on leikattu. Sen sijaan on todistusaineistoa siitä, että ilman eikkausta kasvaneet intersukupuoliset voivat hyvin. Epätyypilliset sukuelimet eivät ole sairaus tai aiheuta sairauksia, ne vain näyttävät erilaiselta.

Monet intersukupuoliset, joita on kohdeltu em. mallin mukaisesti, ovat kärsineet. Usein vanhemmat, jotka antavat luvan intersukupuolisen lapsen leikkaamiseen, eivät ole saaneet riittävää tietoa toimenpiteestä ja sen seurauksista tai olemassaolevista vaihtoehdoista.

Onko intersukupuolisuus aina ilmiselvää syntyessä?

Ei. Osa intersukupuolisuuden muodoista voi tulla esiin murrosiän aikoihin. Jotkut saavat selville intersukupuolisuutensa esimerkiksi aikuisina etsiessään syitä lapsettomuuteen. Osa ei saa koskaan tietää.

Miten voin tukea intersukupuolista perheenjäsentä, ystävää tai puolisoa?
  • Ota selvää intersukupuolisuuden tilasta, joka tutullasi on
  • Tiedosta omat asenteesi sukupuolta, intersukupuolisuutta ja vammaisuutta/vajavaisuutta/rajoittuvuutta kohtaan
  • Opettele puhumaan sukupuolesta ikätasoisella tavalla
  • Älä oleta, että tietäisit, mikä on tai ei ole ’sukupuolenmukaista’ käyttäytymistä henkilöllä
  • Tee jotain sen eteen, että intersukupuolisia ei kiusata, nimitellä, häiritä tai eristetä yhteisöstä. Kerro muille intersukupuolisuudesta
  • Hanki tukea itsellesi (varsinkin jos olet intersukupuolisen lapsen vanhempi)
  • Tule mukaan tukiryhmään tai perusta sellainen itse
Mitä eroa on transsukupuolisuudella ja intersukupuolisuudella?

Transsukupuolinen on henkilö, jonka sukupuoli ei vastaa hänelle syntymässä määritettyä sukupuolta. Useat transsukupuoliset tarvitsevat korjaushoitoja, jotta he voisivat elää paremmin omassa sukupuolessaan.

Usein transsukupuolisuus ja intersukupuolisuus sekoitetaan, koska kyseessä on kaksi ihmisryhmää, joiden sukupuoli-identiteetti ei ole itsestäänselvä.

Intersukupuolisilla ja transsukupuolisilla ihmisillä on erilaiset tarpeet ja kokemukset. On tärkeätä, että erilaisuus huomataan. On myös tärkeätä, että molemmat ryhmät pyrkivät yhdessä tuloksiin yhdenvertaisuus- ja ihmisoikeuskysymyksissä.

Miten on mahdollista, etten ole koskaan ennen kuullut intersukupuolisuudesta?

Vuosikymmenten ajan lääkärit ovat suhtautuneet intersukupuolisuuteen asiana, joka pidetään salassa. Potilaille ei ole välttämättä kerrottu intersukupuolisuuden tilasta. Suurin osa ihmisistä ei halua kuulla, että siukupuoleen voi liittyä jotakin muuta kuin perinteinen kahtiajako.

Useat intersukupuoliset ihmiset kertovat, että aikaiset hoidot ja niiden salailu on aiheuttanut häpeän tunnetta. Tämä on johtanut siihen, että intersukupuolisuudesta on vaikea puhua myöhemminkään. Intersukupuolisia ihmisiä auttaa, että intersukupuolisuudesta puhutaan. jos opit jotain uutta tältä sivustolta, kerro siitä jollekin muulle!

Miten nykyään hoidetaan intersukupuolisia?

Kun lapsen sukupuoli on epäselvä, lastenlääkäri ja kirurgi selvittävät sukupuolta anatomisten piirteiden, kromosomien ja hormonien perusteella.

Edelleen  suurimmassa osassa intersukupuolisia hoitavissa sairaaloissa hoidetaan perinteisen mallin mukaan. Edelleen puhutaan normalisointi- tai korjausleikkauksista (jotka eivät ole terveyden kannalta välttämättömiä). Edelleen myös monet eivät saa kaikkia tietoja hoitohistoriastaan. Britanniassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa varhaista kirurgiaa sukuelinten normalisoimiseksi ei enää suositella.

Nykyään puhutaan enemmän ristiriitaisuuksista intersukupuolisten hoidossa ja eettiset näkökulmat ovat enemmän esillä. Monet intersukupuoliset lapset leikataan edelleen nuorina. Ne, joiden intersukupuolisuus on selvinnyt aikuisena ovat aavistuksen paremmassa tilanteessa – tietoa on saatavilla. Silti useille heistä ei kerrota todellisia vaihtoehtoja vaan esimerkiksi terveet gonadit pyritään poistamaan mahdollisimman pian.